Markus Särkiniemi: “Työssä on kiva kohdata uusia haasteita”

Finanssiala, lääketiede, maatalous, tietoliikennetekniikka. Viimeisen seitsemän vuoden ajan Senior Software Engineer Markus Särkiniemi on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä erilaisissa projekteissa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parissa.

– Koodaus on pitkälti samanlaista toimialasta riippumatta, mutta kyllä se konteksti, missä koodataan vaikuttaa. Maatalouspuolella on erilaista kuin finanssialalla, mutta koodia tarvitaan tänä päivänä niin lehmien syntymiseen kuin rahan liikkumiseenkin.

Työkalupakin teknologiat ja ohjelmointikielet

C#, C++, JavaScript, Python ja niihin liittyviä kirjastoja, kuten Django, versionhallinnasta Git ja SVN, muut ohjelmistokehitykseen liittyvät palvelut ja WPF, ASP.NET, .NET – lista on pitkä, kun Markukselta kysyy, mitä teknologioita, ohjelmointikieliä ja muuta ohjelmistokehitykseen liittyvää hän on uransa aikana käyttänyt.

Tällä hetkellä työssään Markus käyttää eniten C# ja WPF:ä. Millaisia taitoja olisi mukava tulevaisuudessa kehittää?

– Webbipuolen hommia, kuten frontti-devausta olisi kiva oppia lisää sitten, kun aika on sopiva.

Monipuolinen työkokemus eri projekteissa

Markus Särkiniemen kiinnostus ohjelmistoalaa kohtaan saattaa olla, ainakin osittain, verenperintöä.

– Isäni on myös alalla. Ei hän tätä alaa mitenkään mainostanut, mutta kun lähdin itse opiskelemaan, oli ohjelmistoala minulle selkeä valinta, enkä edes harkinnut mitään muuta.

Markuksen uralle on mahtunut monenlaisia projekteja ja työsuhteita.

– Urani aloitin kesätöissä ajoneuvotietojärjestelmien parissa. Se oli mielenkiintoista, sillä pääsin näkemään tuotekehitystä ja testausta.

Valmistumisen jälkeen Markus aloitti työt Oulun Yliopistolla projektissa, jossa tutkittiin, voiko ihmisen kävelytyylistä päätellä, pääsikö hän jatkoon X Factorissa. Annetaan Markuksen kertoa:

– Työ lähti liikkeelle katsomalla läpi koe-esiintymisiä, jonka jälkeen koostin videopätkistä mustavalkoiset siluetit ja tein videot tiettyyn muottiin. Tämän jälkeen mukaan otettiin koneoppiminen. Projektissa käytin MATLAB:in koneoppimisalgoritmeja koostetujen siluettivideopätkien prosessointiin. Koneoppimista hyödyntämällä saatu tulos oli lopulta parempi, kuin mitä kolikkoa heittämällä, Markus muistelee.

Oulun Yliopistolta matka jatkui Nokialle tietoliikenteen, tukiasemien ja radioiden kehityksen pariin muutamaksi vuodeksi.

– Nokialla tein töitä 5G:n kehityksessä. Työskentelin radion ohjelmiston parissa, johon puhelin ottaa yhteyttä ja päivät täyttyivät testiohjelmista ja tuotekehityksestä.

Nokian ja tietoliikennetekniikan jälkeen vuorossa oli finanssiala.

– Siirryin Holville, joka oli tuolloin laajentamassa uusille, kansainvälisille markkinoille. Siellä tarvittiin tekijöitä maksuliikennejärjestelmän integraation suunnitteluun, jotta uusi järjestelmä saatiin integroitumaan olemassa olevaan järjestelmään. Lisäksi tein backoffice-työkaluja yrityksen toimistotyöntekijöille.

Vuodet Softabilityllä

Softabilityn konsulttina Markuksen ensimmäinen projekti löytyi Thermo Fisher Scientificiltä laboratoriolaitteen kehittämisestä.

– Käyttöliittymää, datan prosessointia, työkaluja, visualisointia, Markus kertaa projektin sisältöä.

Lääketieteen puolelta Markus otti hypyn maatalouden parissa työskentelevään yritykseen, jossa työ oli suurimmaksi osaksi integrointia kolmannen osapuolen uuteen järjestelmään. Integraatio oli jo hyvällä mallilla Markuksen liityttyä projektiin ja tuote, jonka kehitykseen Markus osallistui pian valmis kaupan hyllylle.

– Tein enimmäkseen back-endiä, mutta vähän myös fronttia. Vähän siis full-stackin puolelle menivät ne työtehtävät. Lisäksi korjailin bugeja ja kehitin jonkin verran uutta.

Maatalouteen liittyvien ohjelmistojen parissa vietetyn vuoden jälkeen Markus palasi takaisin Thermolle, eri projektiin tosin missä aiemmin työskenteli. Markus kertoo tämänhetkisen työn oleva vielä alkuvaiheessa ja kehitettävää riittävän.

– Nyt työskentelen projektissa, jossa kehitetään eri laboratoriolaitetta. Työssä käytän C#:a, WPF:ää ja suunnittelen UI:tä tarpeen mukaan. Pääfokus on kuitenkin UI-kehityksessä WPF:llä.

Sopivassa suhteessa loogista päättelykykyä ja luovuutta

Tällä hetkellä pääasiassa käyttöliittymien parissa työskentely vaatii tietynlaista luovaa ajattelua ja sen pohtimista, miten käyttäjä saa käytettyä tuotetta helposti. Myös ongelmien ratkaiseminen ja edellistä paremmat ratkaisut palkitsevat.

– Kyllä tässä täytyy miettiä, miten käyttäjille itsestäänselvyyksinä koetut asiat toimivat. Miten tekee käyttäjän kannalta kaikista fiksuimmin ja miten saa käyttöliittymän toimimaan käyttäjäystävällisesti.

Markus tarvitseekin työssään ennen kaikkea loogista päättelykykyä, mutta myös ripauksen luovuutta ja toisinaan myös visuaalista silmää.

– Yleensä sivuston tai ohjelmiston design on tehty meille valmiiksi, mutta jos sitä ei ole, täytyy käyttää omaa visuaalista silmää ja luovuutta, että mihin mikäkin nappula minkä värisenä sijoitetaan.

Konsulttityö on maistunut hyvältä – uuden oppiminen innostaa

Konsulttityön luonne ei ole yllättänyt Markusta, sillä hän oli päässyt seuraamaan konsulttien työskentelyä aikaisemmissa työsuhteissaan.

Miltä konsulttina työskentely on tuntunut?

– Hyvältä! Täällä pääsee joustavasti vaikuttamaan siihen, millaisten asioiden parissa työskentelee. Halutessaan työtehtäviin saa helpommin vaihtelua, ilman että täytyy käydä läpi raskasta työnantajan vaihtoa. Työtehtävien muuttuessa saa konsulttina pitää myös tutut työkaverit.

Vahvuudekseen Markus nostaa kyvyn oppia uudet asiat nopeasti.

– Kun tulee uusi projekti ja uusi codebase kaikkinensa, niin otan ne kyllä haltuun. Suhteellisen nopeasti sitä muistuu mieleen, että täältä tultiin tänne ja tästä tapahtui tätä.

Mistä Markus löytää motivaationsa?

– Ongelmanratkaisu motivoi, sekä uudet ympäristöt ja asiat. Työssä on kiva kohdata uusia haasteita. Esimerkiksi UI:n parissa on ollut monenlaisia haasteita ratkottavaksi ja pohdittavaksi sen suhteen, miten asiat toteuttaa fiksusti. Mikään päivä ei ole samanlainen, vaikka konetta joka päivä naputtaakin.

Kiinnostaako sinuakin merkityksellinen työ? Tutustu avoinna oleviin työpaikkoihimme.

Avainsanat:

henkilöstö Merkityksellinen ohjelmistokehitys softability uratarina