Softabilityllä ohjelmistokehitys jakaantuu kahteen osa-alueeseen: sulautettujen ohjelmistojen ja PC/palvelinohjelmistojen kehittämiseen. Jälkimmäinen osa-alue pitää sisällään mm. web-ohjelmistojen, mobiili-ohjelmistojen ja pilvipalveluiden kehittämisen.
Tunnusomaista meille teknologiasta riippumatta on, että suurin osa liiketoiminnastamme keskittyy nimenomaan merkitykselliseen ohjelmistokehitykseen.
Käytännössä asiantuntijamme tekevät töitä sen eteen, että maapallo ja sen ihmiset voisivat paremmin. Ohjelmistokehittäjien kädenjälki näkyy muun muassa syövän seulonnassa, tietoturvallisemman yhteiskunnan luomisessa ja luontoa säästävien ratkaisujen kehittämisessä.
Tässä tekstissä tutustumme kahden tekijämme työskentelyyn kahdessa erilaisessa ohjelmistokehityksen projektissa. Samalla kysyimme, mitä reittiä pitkin he löysivät tiensä Softabilitylle ja miten he ovat meillä viihtyneet.
Kim Meyer on pitkän linjan ohjelmistokehittäjä, joka on erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin
Kim Meyer aloitti 1980-luvulla ohjelmistokehityksen uransa VIC-20:llä ja legendaarisella Commodore 64:lla. Takataskussaan hänellä on monia kieliä: Pascalia, C-kieltä, Assemblya, Prologia, Occamia, C#, C++, Pythonia sekä jonkin verran JavaScriptiä ja Node.js:ää.
– Siinä on aika monta kieltä lueteltuna. Olen kuitenkin erikoistunut sulautettuihin järjestelmiin. Niissä käytän enimmäkseen C, C++ ja Assembly-kieltä.
Sulautettujen järjestelmien parissa Meyer on työskennellyt 90-luvun puolivälistä lähtien. Softability-perheeseen hän liittyi pian 10 vuotta sitten.
Palataksemme ajassa taaksepäin, ohjelmistokehittäjän työllistyminen alalle vuoden 2011 paikkeilla ei ollut helppoa, sillä jonkinasteinen lama piinasi Suomen työmarkkinoita. Toista on tänä päivänä, kun koodarit viedään käsistä.
– Minulla oli tuolloin 50 hakemusta vetämässä eri paikkoihin, ja Softability oli se 50. Kaikkiin hakemuksiin ei vastattu, sillä osa työnantajista ei viitsi edes vaivautua, niin kuin tiedät.
Softabilityn toimitusjohtaja Janne Repo ei kuitenkaan jättänyt vastaamatta, vaan pyysi Meyerin työhaastatteluun.
– Kun olin puhunut Jannen kanssa, lopetin työn hakemisen ja totesin, että se on nyt tässä.
Ei mennyt aikaakaan, kun Repo totesi Meyerille pitävänsä hänestä ja toivotti tervetulleeksi töihin heti seuraavana päivänä.
Millaisessa projektissa olet mukana?
Softabilityn uran aikana Meyer on työskennellyt vain yhdelle asiakkaalle, ABB:lle tai tämän alihankkijoille.
ABB on yksi Suomen suurimmista teollisista työantajista, joka pyrkii rakentamaan teollisuudesta ja yhteiskunnasta entistä tuottavampaa ja kestävämpää.
Tällä hetkellä Meyer työskentelee vaativassa projektissa, josta ei tässä vaiheessa saa vielä hiiskua. Vaikka ohjelmistokehitys on mieluisaa, projektissa on myös kiinni melko tiukasti lähes päivin ja öin.
– Työ on ollut hyvin haastavaa ja monimutkaista. Olen saanut kyllä opiskella paljon uutta. Projekti on ollut aika – en sanoisi raskas – mutta antoisalla tavalla haastava.
Millaista työskentely Softabilityllä on?
Kim Meyerille työskentely Softabilityllä on “pelkkää plussaa”. Erityisesti esihenkilön Janne Repon vaikutus työn mielekkyyteen on suuri.
– Janne on Softabilityn moottori. Softability ei ole mikään iso talo, että siinä mielessä koko organisaatio on palautettavissa Janneen ja hänen tapaansa toimia.
Esihenkilön tapa toimia näkyy muun muassa työntekijöiden ja heidän toiveidensa kuuntelemisena.
– Janne tukee todella paljon työssä niin proaktiivisesti kuin myös silloin, jos tarvitsen jotain, kuten koulutuksen, materiaalia tai vaikka lisämonitorin. Olen aina saanut kaiken, mitä olen uskaltanut pyytää – ihan nikottelematta. Tuki on ollut valtava.
Lisäksi Meyer kiittelee, että Softabilityllä ei ole rankkaa byrokratiaa. Jos tekijä tarvitsee pari päivää vapaata tai hermolomaa, sen pitäminen onnistuu taatusti.
– Softabilityllä otetaan työntekijät huomioon ja joustetaan aina tarvittaessa, Meyer summaa.
Tämä näkyi konkreettisesti myös koronapandemian vyöryessä päälle vuonna 2020. Tuolloin tekijöiden sopparit olivat holdissa, mutta Softability piti huolen omistaan.
Osassa konsulttifirmoista on provikkapohjainen palkka. Jos tekijällä ei ole sillä hetkellä toimeksiantoa, hän ei saa myöskään provikkaa, vaan pienemmän palkan – joskus paljonkin pienemmän. Softabilityllä palkka sen sijaan pysyy vakaana muutoksissakin.
– Sain peruspalkkaa, vaikka minulla ei ollut toimeksiantoa.
Meyerin mukaan Softability on pieni, dynaaminen, muokkautuvainen ja avoin uusille ideoille. Lisäksi ohjelmistotalo on Meyerin mukaan hyvin yhteisöllinen.
Tavallisesti Softability järjestää tekijöilleen yhteisiä tapahtumia – korona-aikana tosin hiukan rajatummin. On kesäjuhlia ja joulujuhlia, mutta myös kuukausittaisia yhteisiä menoja, kuten lentopalloa tai avantouintia.
– Yhteisöllinen on kyllä ehdottomasti avainsana tässä, Meyer kiteyttää.
Tuomo Oila saa tehdä merkityksellistä ohjelmistokehitystä, joka voi pelastaa jopa ihmishenkiä
Softability on ohjelmistokehittäjä Tuomo Oilalle toinen työpaikka.
Edellisessä työssään hän toimi frontti-kehittäjänä. Oila vastasi frontista teknisesti, mutta toimi samalla myös tiiminvetäjänä. Lisäksi työhön kuului jonkin verran full stack -ohjelmistokehitystä.
– Jouduin ja pääsin edellisessä työssä heti aika hankaliin tehtäviin. Se oli kaikin puolin uniikki oppimiskokemus.
Oila viihtyi aiemmassa työssään lähes 5 vuotta. Sitten tuli aika kokeilla jotain muuta.
– Konsultin ura on myös siitä mukava, että asiakasprojektia pystyy vaihtamaan tarvittaessa, jos tulee semmoinen olo, että väsyy senhetkiseen projektiin.
Softabilityllä Oila aloitti kesäkuussa 2021. Hän on ollut samassa projektissa siitä lähtien.
Millaisessa projektissa olet mukana?
Softabilityllä työntekijät saavat itse hyvinkin paljon myötävaikuttaa, millaisissa projekteissa he haluavat olla mukana. Oilan valinta kohdistui Aiforia Technologies Oyj -nimiseen yritykseen.
Aiforian tavoitteena on lisätä lääketieteellisen kuva-analyysin tehokkuutta ja tarkkuutta tekoälyn avulla, oli kyseessä sitten onkologia tai neurotiede.
– Olen ollut tekemässä syöpäanalyysiin liittyvää softaa. Se on kyllä varsin mielekästä.
Projektissa pyritään tunnistamaan tekoälyn avulla syöpäsoluja, parantamalla sen tehokkuutta ja tarkkuutta nykyisestä.
Voisikin sanoa, että Oila pääsee tekemään aidosti merkityksellistä ohjelmistokehitystä.
– Kyllä se vaikuttaa aika paljon siihen, että on kiva tehdä hommia, hän toteaa.
Oilan toteuttama ohjelmistokehitys keskittyy pitkälti full stack -webbikehitykseen. Painotus on enemmän front endissä, mutta viime aikoina mukaan on mahtunut useammin myös bäkkäriä. Tällä hetkellä hän ei ole asiakasrajapinnassa, vaan puurtaa taustajoukoissa.
– Meillä on erikseen muun muassa patologeista koostuva tekoälyä työstävä tiimi. Minä teen toiminnallisuuksia, jotka soveltavat tekoälyn tuottamia tuloksia esimerkiksi silloin jos halutaan näyttää syöpäsoluja käyttäjälle.
Tiimi koostuu kourallisesta tekijöitä. Kehittäjien lisäksi porukkaan kuuluvat projektijohtaja ja testaaja. Oilan kaveriksi projektiin liittyi vastikään toinen softabilityläinen ja kolmaskin aloittaa myöhemmin alkuvuoden aikana. Heidän työnsä keskittyy integraatioon ja testiautomaatioon.
Syöpäsoluja tunnistava tekoäly on jo käytössä asiakkailla, ja projekti jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Millaista työskentely Softabilityllä on?
Ohjelmistokehittäjänä Oila tykkää eniten refaktoroinnista eli siitä, kun hän saa parantaa koodia, keksiä parempia tapoja tehdä asioita ja toteuttaa niitä.
– Luulen, että olen edistänyt aika paljon ja monella tavalla Aiforian käyttöliittymäkehitystä. Siihen olen tyytyväinen.
– Toinen, mistä tykkään tosi paljon, on päästä mentoroimaan tai auttamaan ihmisiä eli lähinnä muita kehittäjiä täällä Aiforialla.
Tuomo Oila on nauttinut merkityksellisestä projektista, mutta myös Softability työpaikkana saa häneltä kiitosta.
– Softabilityllä on tosi rento meininki. Pystyn luottamaan pomooni ja tiedän, että Softability luottaa omiin tekijöihinsä.
Myös kuukausittaiset yhteiset tapaamiset ovat olleet ohjelmistokehittäjälle mieluisia.
– Meillä oli tarkoitus mennä avantouimaan tässä kuussa. Hienoa päästä kokeilemaan uusia juttuja aina välillä.
Kuulostaako työskentely Softabilityllä sellaiselta, mitä myös sinä haluat? Tutustu avoinna oleviin työpaikkoihimme!
Avainsanat:
blogi Merkityksellinen ohjelmistokehitys ohjelmistokehitys