Huipputiimi voittaa täydellisen prosessin – oppeja teollisuuden R&D-projekteista

Monessa teollisuuden R&D-hankkeessa keskustelu onnistumisesta kääntyy nopeasti prosesseihin, menetelmiin ja työkaluihin. Ne ovat tärkeitä, mutta harvoin ratkaisevia.

Käytännön kokemukseni on osoittanut yhä uudelleen, että projektin lopputuloksen kannalta kriittisin tekijä on lopulta kehitystiimi – se, millainen joukko ihmisiä onnistutaan kokoamaan yhteisen tavoitteen ympärille.

Hyvin rakennettu tiimi ei takaa onnistumista, mutta huonosti rakennettu tiimi takaa lähes aina ongelmia, vaikka prosessit ja menetelmät olisivat kuinka loppuun asti mietittyjä. Miten siis rakennetaan menestyvä R&D-tiimi teollisuuden kehityshankkeisiin?

Hyvin toimivan R&D-tiimin perusta

Pieni, mutta vahva ydintiimi

Parhaiten teollisissa R&D-projekteissa toimii pieni, mutta vahva ydintiimi. Tyypillisesti 5–10 henkilöä riittää, kunhan kaikki kriittiset osa-alueet ovat edustettuina. Mekaniikka, sähkö, ohjelmisto, valmistustekniikka ja laatu eivät voi olla irrallisia siiloja, vaan niiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä jo projektin alkuvaiheessa, jotta kaikki oleelliset näkökohdat tulee huomioitua.

Pieni tiimi, jolla on todellinen vastuu ja päätösvalta, toimii usein tehokkaammin kuin suuri joukko, jossa päätöksenteko hajautuu ja vastuut hämärtyvät.

Tiimin skaalaaminen oikeaan aikaan

Käytännössä aikataulupaineet pakottavat lähes aina skaalaamaan tiimin kokoa ylöspäin projektin edetessä. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa, että tiimin kasvattaminen lisää väistämättä kommunikaation ja koordinoinnin tarvetta – ja syö osan odotetusta tehosta.

Usein paras hetki tiimin laajentamiselle on vasta silloin, kun keskeiset tekniset ratkaisut on jo tehty ja arkkitehtuurin päälinjaukset ovat selvillä. Tällöin lisäresurssit tukevat toteutusta sen sijaan, että ne hidastaisivat päätöksentekoa.

Skaalaamisen yhteydessä kannattaa myös arvioida, mikä osaaminen on strategisesti tärkeää pitää omassa organisaatiossa ja mikä voidaan hankkia joustavasti kumppaneiden kautta.

Minkälaisia osaajia tiimi tarvitsee?

Vahva tekninen vetäjä luo perustan

Lähes kaikissa onnistuneissa teollisissa tuotekehitysprojekteissa on yksi yhteinen nimittäjä: vahva tekninen vetäjä. Henkilö, joka omistaa kokonaisuuden ja viime kädessä vastaa teknisestä toteutuksesta.

Hyvä tekninen vetäjä luo perustan projektin onnistumiselle. Hän kuuntelee eri näkökulmia, mutta tekee itsenäisesti tarvittavat päätökset, myös epävarmuuden vallitessa. Laaja-alaisella teknisellä osaamisella sekä vahvalla asiakasymmärryksellä ja toimialaymmärryksellä varustettu empaattinen päätöksentekijä on tähän tehtävään henkilö paikallaan.

Pelkkä huippuosaaminen ei riitä

Tuotekehitystiimejä kootaan toisinaan keskittyen lähes yksinomaan tekniseen huippuosaamiseen. Samalla pyritään varmistamaan, että tiimin jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti vaadittuja teknisiä kyvykkyyksiä ja toimialaosaamista. Lyhytkestoisissa projekteissa tämä lähestymistapa voi toimia hyvin, koska aikaa yhteisen toimintatavan opetteluun ei yksinkertaisesti ole. Teollisuuden tuotekehitysprojektit ovat kuitenkin usein pitkiä.

Mitä pidempi projekti, sitä suurempi merkitys on tiimin kyvyllä toimia yhdessä myös pitkällä aikavälillä. Tällöin huomio kiinnittyy väistämättä tiimidynamiikkaan, oppimiskykyyn ja motivaatiotekijöihin. Huomionarvoisia asioita ovat muun muassa osaajien erilaiset taustaan ja persoonaan liittyvät vahvuudet sekä heidän erilainen kokemustasonsa. Nämä tekijät jäävät helposti turhan pienelle huomiolle, ehkä osittain siksi, että niiden arvioiminen voi olla haastavaa.

Toimivan tiimin rakennuspalikat

Tiimin kokoamisesta vastaava henkilö saattaa herkästi kerätä ympärilleen itsensä kaltaisia osaajia. Mukavaahan tällaisessa tiimissä on työskennellä, mutta näin toimimalla pääsee harvoin parhaaseen lopputulokseen.

Kokemukseni osoittaa, että parhaat tiimit rakentuvat useista toisiaan täydentävistä tekijöistä. Tiimin menestymisen kannalta olennaista on huomioida:

• Monialaisuus: Usein kehitystiimit rakentuvat vahvan insinööriosaamisen ympärille. Monialainen ja poikkitieteellinen kehitystiimi tuottaa kuitenkin kiistatta kokonaisvaltaisempia ratkaisuja.

• Ideoijat ja toteuttajat: Osa asiantuntijoista on ehtymättömiä uusien ideoiden lähteitä. Osa puolestaan puurtajia, jotka varmistavat asioiden valmistumisen. Jokainen tiimi hyötyy siitä, että löydetään tasapainoinen sekoitus sekä innovatiivisten ratkaisujen ideoijia että toteuttajia.
• Kokemus ja uudet näkemykset: Olisi helppoa ajatella, että mitä kokeneempi tiimi, sen parempi on aina lopputulos. Todellisuudessa pelkkä seniorivoittoinen tiimi voi ajautua tuttujen ratkaisujen toistamiseen, kun taas pelkkä junioritiimi saattaa kompastua perusasioihin. Parhaat tulokset syntyvät näiden yhdistelmästä.
• Persoonallisuudet: Osa asiantuntijoista pitää keskittyneestä yksintyöskentelystä, kun taas osa saa virtaa yhteisöllisyyden vaalimisesta. Toimiva tiimi tarvitsee molempia. Tavoitteena on saada aikaan tiimi, jossa on mukavaa työskennellä yhdessä, mutta jossa myös itsenäiselle keskittymiselle on riittävästi tilaa.

Hyvin toimivassa tiimissä erilaisia osaajia tarvitaan sopivassa suhteessa. Oikealle sekoitussuhteelle ei ole yhtä oikeaa kaavaa, vaan se riippuu täysin projektista ja sen tavoitteista.

Motivaatio ratkaisee pitkällä aikavälillä

Pitkäkestoisissa R&D-hankkeissa tekniset ongelmat ovat harvoin menestyksen tiellä – tiimin jäsenten jaksaminen ja motivaatio sen sijaan voivat olla. Tiimin kokoonpanoa ei siten missään nimessä kannata tarkastella vain projektin tarpeista käsin.

Mikäli projektia lähestytään yksinomaan projektin lähtökohdat huomioiden, osaajien motivaatiokysymys jää helposti tarkastelun ulkopuolelle. Asiantuntijatyössä yksilön motivaatio vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti suorituskykyyn, sitoutumiseen ja lopulta projektin jatkuvuuteen.

Harva projekti epäonnistuu siksi, että lähtötilanne olisi ollut täysin väärä. Useammin ongelmat syntyvät matkan varrella, kun motivaatio hiipuu ja avainhenkilöt vaihtuvat kesken kaiken. Projektin alkaessa on siten tärkeää varmistua siitä, että jokainen tiimin jäsen on motivoitunut ja sitoutunut projektiin koko sen keston ajan. Resursointivaiheessa osaamisen arvioinnin lisäksi tulisikin arvioida, tarjoaako projekti tekijän näkökulmasta riittävästi haastetta ja mahdollisuuden oppia uutta myös alkuinnostuksen jälkeen.

Aina paras ratkaisu ei siis suinkaan ole löytää projektiin tiimiä, joka osaa kaiken projektissa vaadittavan jo valmiiksi. Kannattaa jättää tilaa myös oppimiselle ja lisävastuun ottamiselle. Oman osaamisen kerryttäminen ja oppiminen projektin edetessä pitää motivaation kohdallaan myös pitkissä projekteissa.

Kulttuuri viimeistelee onnistumisen

Viimeisen silauksen toimivalle tiimille antaa yrityksen toimintakulttuuri. Ihanteellisessa kulttuurissa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä ja jokainen tiimin jäsen tuntee olevansa merkityksellinen projektin onnistumisen kannalta.

Kun taidolla rakennetulle tiimille taataan ympäristö, jossa avoin kulttuuri tukee tuotekehitystä, on tiimillä hyvät mahdollisuudet saavuttaa asetetut tavoitteet ja ratkaista eteen tulevat ongelmat, kun niitä väistämättä ilmenee.

Yhteenveto

Teollisuuden R&D-projekteissa menestys ei synny yksittäisestä huippuosaajasta eikä täydellisestä prosessista. Se syntyy oikein rakennetusta tiimistä, jossa on sopiva yhdistelmä osaamista, erilaisia persoonia, monipuolista kokemusta, monialaisuutta ja kykyä tehdä päätöksiä.

Tiimin kokoamisessa kannattaa tietoisesti arvioida, mikä osaaminen on strategisesti tärkeää pitää omassa organisaatiossa ja mikä voidaan hankkia kumppaneilta. Kun tällainen tiimi saa tuekseen tuotekehitystä tukevan toimintaympäristön, projektilla on aidosti hyvät edellytykset onnistua.

Tuotekehitystiimien monimuotoisuuden merkityksestä keskustelemme myös Kalevi Tervon (ABB:n Marine & Ports -divisioona) kanssa R&D Tech Talk Suomi -podcastin kolmannessa jaksossa, jossa pureudumme siihen, miten rohkealla teknologiajohtamisella voidaan luoda strategista kilpailukykyä. Kuuntele jakso Spotifysta.