Ville Helin kirjoitti ensimmäiset koodirivinsä jo 80-luvulla

Senior Software Developer Ville Helin on pitkän linjan ammattilainen ohjelmistoalalla. Kun vapaa-ajallakin innokkaasti koodaavan Villen kokemus lasketaan mukaan, on koodin kirjoittamista takana jo vuosikymmeniä.

Vapaa-ajan harrastuksena alkaneesta ohjelmoinnista tuli lopulta vuonna 1998 oikea työ, kun hän sai ensimmäisen alan työpaikkansa.

Mikä Villen motivaatiota ohjelmointia kohtaan on pitänyt yllä kaikki nämä vuodet?

– Se että pääsen tekemään softaa, jota ihmiset käyttävät ja joka koetaan hyödylliseksi.

Kieliosaamista harrastuksista ja töistä

Ensimmäiset koodirivinsä Ville kirjoitti Commodore 64:llä. Tällöin koodaus oli vielä kevyt harrastus, jonka myötä omaksi ja kavereiden iloksi valmistui tekstiseikkailuja.

Kipinä pelien koodaamiseen oli kuitenkin syttynyt ja vuonna 1992 kiinnostus ohjelmointia kohtaan heräsi toden teolla. Ensimmäistä projektia Ville alkoi koodaamaan Amiga MC68000-assemblerilla.

Ohjelmointikieliosaaminen on vuosien aikana karttunut. Tänä päivänä Ville käyttää työssään pääasiassa Unity- ja C#-ohjelmointikieliä. Osaamista on vuosien aikana kertynyt myös muista teknologioista ja ohjelmointikielistä: hyvin hallussa ovat niin MC68000 assembler, C, C#, Unity kuin J2ME (Java Mobile Edition). Näiden lisäksi osaamista laajentaa myös vapaa-ajan harrastuneisuus.

– Harrastepuolella käytän ActionScript3/Flash:iä vanhojen flash-pelien päivittämisessä ja ANSI C89/90 makro-assembleriä harrasteprojektissa. Toki esimerkiksi Unity- ja C#-kieliä tulee hyödynnettyä myös vapaa-ajalla koodatessa.

Kattava työkokemus peliteollisuudesta

Villen työkokemuksessa näkyy erityisesti mielenkiinto pelejä kohtaan. Tämän lisäksi hän on työskennellyt niin laivanrakennusteollisuudessa, IT-alalla kuin tutkimuksenkin parissa.

Ville on panostanut vahvasti myös harrasteprojekteihin. Harrasteprojekteista pitkäikäisin on vuonna 1998 aloitettu WLA DX -projekti. Kyseessä on alustariippumaton kääntäjä, joka kääntää konekielistä koodia prosessorin ymmärtämään binäärimuotoon. Ville työsti projektia vuosia yksin, mutta siirrettyään projektin GitHubiin, on hän saanut siihen apukäsiä.

Toinen merkittävimmistä vapaa-ajan projekteista on vuosien 1996–1999 aikana koodattu Wzonka-Lad, Nintendo Game Boy -emulaattori, joka on tänä päivänä avointa lähdekoodia.

– Molemmissa projekteissa aika lailla kaikki on ollut vastuullani, niin ohjelmiston suunnittelu kuin kehitys ja asiakasrajapinnassa toimiminen.

Wzonka-Ladin lisäksi pelimaailman harrasteprojekti on myös Perfect Balance Collection -peli. Muutaman kuukauden työajan vienyt peli on suunniteltu niin iOSille, Androidille, Linuxille, Windowsille kuin macOSille. Projekti oli nopea, sillä uutta projektissa oli vain koodi.

– Uudelleenkoodasin Unityllä ja C#:lla aiemmin C/C++:lla koodaamani Perfect Balance Collectionin, jonka tein iOS:lle vuosia aiemmin. Koodasin ja suunnittelin kokoelman pelit itse. Kokoelma sisältää entisen pelifirmani ttursas Oy:n viisi Perfect Balance -peliä. Vastuullani oli lähes kaikki projektiin liittyvä. Audioon, kenttäsuunnitteluun ja graafisiin osiin sain apua kaveriltani.

Villen kädenjälki näkyy lisäksi muun muassa seuraavissa peleissä: War Diary: Burma, Need for Speed: Carbon 2D ja Candles of the Dead.

War Diaryn Burma on Rovio Mobilelle kehitetty mobiilipeli, jossa Villen vastuulla oli pelin koodaus, sisältäen muun muassa AI:n ja triggerisysteemin. Noin puoli vuotta kestäneessä projektissa työskenteli lisäksi apukoodaaja, graafikko ja designeri.

– Kehitin samalla yritykselle uusiokäytettävää koodia muissa peleissä hyödynnettäväksi, kuten nopeaa scrollaava backbufferia, A* AI ja triggerisysteemiä.

Rovio Mobilelle, EA:n alihankintana Ville oli koodamassa myös Need for Speed: Carbon 2D -mobiilipeliä. J2ME-peliprojekti kesti kaikkiaan puoli vuotta. Pelin keskeisten osa-alueiden koodaamisesta vastanneen Villen vastuulla oli myös yrityksen ensimmäinen 2D-autopeli ja pelimoottori.

– Näitä käytettiin myöhemmin sitten muissa vastaavissa peleissä. Toimin projektin vastaavana ohjelmoijana ja vastuullani oli myös osa porttauksesta muihin laitteisiin.

C#- ja Unity-ohjelmointikielillä koodattu Candles of the Dead on kokonaisuudessaan Villen koodaama.

– Lisäksi suunnittelin pelin pitkälti itse ja vastasin kaikesta muusta paitsi audiotuotannosta.

Työkokemusta Ville on kerryttänyt myös pelialan ulkopuolelta. Hän on muun muassa ollut mukana tekemässä 3D-karttoja kahdessa Teknillisen korkeakoulun projektissa.

– Nämä olivat EU-rahotteisia projekteja ja vastuullani oli kaikki ohjelmistoon liittyvä niin clientti- kuin serveripäässä. Jälkimmäisessä, isommassa projektissa oli mukana myös graafikko ja apukoodaaja, joka porttasi clientin Symbianille sekä projektipäällikkö.

Softabilityllä Ville on ollut mukana muun muassa vuoden kestäneessä projektissa, jossa tehtiin interaktiivista 3D-tuote-esittelyä The Baker Company Inc.:lle. Projektitiimiin kuului Villen lisäksi designer, 3D-graafikko ja alkutaipaleella mukana ollut toinen koodaaja.

– Alun jälkeen koodasin kaiken projektin vaatiman koodin. Vastuullani oli myös muun muassa valaistuksen laskeminen 3D-skeneen.

Nopea oppija haluaa tehdä hyödyllistä koodia

Pitkä kokemus koodauksen parissa näkyy.

– Kun teen tuttuja asioita, saan yleensä koodit nopeasti kasaan. Lisäksi otan uudet asiat helposti haltuun.

Ville pitää tärkeänä motivaatiotekijänä sitä, että on päässyt vuosien saatossa työskentelemään sellaisten ohjelmistojen parissa, joiden käytön ihmiset kokevat hyödylliseksi.

– Turhan työn tekeminen ei motivoi. On ikävää käyttää vuosi tai kaksi jonkin softan, kuten pelin tekemiseen, jota kukaan ei sitten lopulta edes käytä.

Villen kohdalla on helppo todeta, että reilu neljäkymmentä vuotta sitten syttynyt kipinä ohjelmistoalaa kohtaan palaa yhä.

Haluatko sinäkin rakentaa merkityksellisen työuran ohjelmistokehittäjänä? Tutustu avoimiin työpaikkoihimme ja tuleviin työkavereihisi.

Avainsanat:

henkilöstö ohjelmistokehitys softability uratarina